Jo viime syksystä lähtien käynnissä ollut Taitava Me Lautapelikerho on herättänyt kiinnostusta nuorten keskuudessa. Lautapelikerho kokoontui toistaiseksi viimeistä kertaa 19.5., mutta Taitava Me -tiimi suunnittelee kerhon avaamista uudelleen syksyllä 2022. Työpaja-assistentti selvitti, millaisia peli-iltoja kerhossa on vietetty.
Lautapelikerho kokoontui kevään aikana pienen porukan kesken Savonlinnan Ohjaamolla. Kerhoa mainostettiin syksyllä ja keväällä muun muassa lukioissa ja muissa oppilaitoksissa sekä Taitava Me -hankkeen somekanavilla. Kerhossa haluttiin kerätä mukava porukka lautapelien parissa viihtyviä ihmisiä yhteen niin, että osallistuminen onnistuisi matalalla kynnyksellä. Mitään erityistä peliosaamista kerhossa ei vaadita!
– Tasainen 4-6 hengen osallistumismäärä on ollut hyvä monenkin pelin kannalta, kertoo Olavi, kerhon vetäjä. Kerholle on toiveissa saada jatkoa ja muutama pelaaja lisää olisi myös mukavaa. Olavilla on vahva tausta lautapelitoiminnan vetämisestä jo aiemmalta ajalta.
Lautapelikerhossa pelit ovat vaihtuneet viikottain ja kerhossa pelattiinkin huimat yli 15 erilaista peliä vuoden aikana. Pelejä on löytynyt aina klassisesta Monopolista jopa hieman tuntemattomiin kuten Citadels. Muita pelejä olivat Jórvik, Carcassonne, Splendor, Castles of Mad King Ludwig, Diamant, Quest of Eldorado, 7 Wonders, Widspan, Monopoly ja Menolippu.
Lautapelikerhon ohjelma on sovittu osallistujien kanssa yhdessä. Tavoitteena on ollut joka kerta saada valittu peli pelattua läpi ainakin kerran. Kerhoillaksi valikoitui torstai ja Ohjaamolle kokoonnuttiin klo 17.00-19.00, usein jo tuntia aiemmin. Kun kysyin mietteitä paikalla olevilta nuorilta, heidän mielestään kerho oli ollut todella hyvä. Osallistujia oli ainoastaan harmittanut, ettei pelaamiseen ollut aina käytettävissä riittävästi aikaa. Nuoret mainitsivat haasteena sen, kun usein pelien sääntöjen selittämisessä saattaa mennä jopa 45 minuuttia, jos peli on ollut hieman erikoisempi tai tuntematon. Silloin varsinaista peliaikaa jää luonnollisesti vähemmän. Tästä huolimatta porukka oli aina pelannut jokaisen pelin loppuun ja mikään peli ei ollut jäänyt kesken.
Lautapelikerhossa vieraillessani oli havaittavissa myös vähän harmistuneisuutta, kun pajan loppuminen lähestyi ja osa oli saanut tietää pajasta vasta pari viikkoa aikasemmin. Nuoret olivat hyvillään siinä, että tällainen harrastusmahdollisuus oli ollut. Viimeiseen peli-iltaan varattiin osallistujien toiveiden perusteella herkkuja ja yhteiset pelit päätettiin kuitenkin hyvin mielin.